Rytkösten sukuseuran asettama työryhmä on vuosien varrella selvittänyt suvun vaiheita ja koonnut tietoa eri sukuhaaroista.
Nimen alkuperä ja suvun levinneisyys
Rytkönen-nimen on esitetty palautuvan vanhaan germaaniseen nimeen Hrodgaer, jonka muotoja ovat muun muassa Rutger, Rötger ja Rodhger. Vanhoissa asiakirjoissa sukunimi esiintyy useissa kirjoitusasuissa, kuten Rötkö, Rötkin, Rytky ja Rytköin.
Suvun varhaisista asuinpaikoista mainitaan muun muassa Häme, Viipurin Ala-Sommeen Rytkölä, Joroisten Maaveden Rytkölä ja Pielaveden Rytkölänranta. Rytkölän pojat Paavo ja Pekka siirtyivät Pielavedelle noin vuonna 1535, ja heistä periytyy pääosa Ylä-Savon Rytkösistä.
Rytkösiä on siirtynyt varhaisessa vaiheessa myös Pohjanmaalle, Pohjois-Karjalaan ja Sumiaisiin. Myöhemmin suku on levittäytynyt eri puolille Suomea ja myös Suomen rajojen ulkopuolelle.
Sukututkimuksen julkaisuja
Suvun vaiheita on koottu useissa tutkimuksissa ja julkaisuissa. Tyrmyn sukuhaaraa on selvitetty rovasti Taavi Kilven työn pohjalta ja myöhemmin täydennetty. Sukuseuran 25-vuotisen toiminnan kunniaksi julkaistiin Pohjois-Savon Rytkösiä käsittelevä tutkimus, jonka laajimmat tiedot kokosi diplomi-insinööri Arvo Korpela.
Keskeisiä aiempia selvityksiä ovat muun muassa insinööri Arvo Korpelan tutkimus Pohjois-Savon Rytköset 1548-1745, rovasti Taavi Kilven ja pastori Teuvo Rönkön Ylä-Savon Tyrmyn sukuhaaraa koskeva selvitys, filosofian maisteri Pentti Rytkösen Sortavalan Hakalan kylän Rytkösiä käsittelevä työ sekä Europaeuksen sukututkimukseen liittyvä Rytkösen sukuhaarojen selvitys.
Sukukirja “Rytkösiä sukupolvesta toiseen” ilmestyi vuonna 2006. Sen toimitti Antero Rytkönen työryhmineen. Kirja on loppuunmyyty, ja uusia tietoja on koottu sukuryhmittäin pieniksi lehtisiksi kirjan täydennykseksi.
EU:n tietosuoja-asetuksen vuoksi sukutietokantaan ei toistaiseksi oteta uutta tietoa vastaan.